Kärppien Kevätturnauksessa kovaa peliä

- Vihdoinkin! oli varmasti monen pelaajan ajatus, kun auton keula kääntyi kohti Oulua ja Kärpät U11 Kevätturnausta. Edellinen turnaus oli syyskuun alussa, kauden komeasti aloittanut Kuuttiturnaus Lappeenrannassa. Ajatuksissa ehkä siinteli upea turnausmenestys, mutta samalla vatsanpohjassa kipristeli jännitys, olihan edessä uusia vastustajia ja takuuvarmasti kovia turnausotteluita. Tällä kertaa joukkueen laajuus osoittautui hyväksi asiaksi, sillä sairastelut kaatoivat edeltävän viikon aikana muutamia pelaajia ja valmentajia vuoteeseen. Jalkeille saatiin kuitenkin riittävä määrä pelaajia ja valmentajien rivejäkin saatiin täydennettyä. TNC:n kaukisjoukkueen maalinsylkijä Lauri Vehniäinen ja KalPan kasvatti, Tapparan, KooKoon ja HIFK:n kautta Herning Blue Foxin riveihin siirtynyt sentteri Jarkko Malinen opastivat toista joukkuetta turnauksessa.

AA-ryhmän peli yskähteli alkusarjassa. Maalintekoyritykset kilpistyivät lähes poikkeuksetta vastustajien maalivahteihin tai laukaukset vastustajan maalia kohti jäivät liian vähäisiksi, mikä tietysti on iso ongelma maalien ratkaistessa. Sitkeästi AA kuitenkin säilytti peli-ilonsa ja jopa onnistui sitä kasvattamaan turnauksen edetessä. Sunnuntaina jäällä olikin paljon yritteliäämpi, innostuneempi ja iloisen ilmeen KalPa. Tämä tuottikin tulosta ja viimeinen ottelu päättyi upeaan voittoon. Joukkuehengen osoitus oli, kun lepovuorossa olleet joukkuekaverit kannustivat raivokkaasti viimeisessä pelissä maalivahtia pitämään nollapelinsä. Valitettava loukkaantuminen osui lauantaipäivään, kun Leo Vehviläinen joutui jättämään koko turnauksen kesken alavartalovamman vuoksi.

AAA-ryhmä hävisi alkusarjassa ainoastaan kotijoukkue Kärpät mustalle ja puolivälierissä tuli niukka voitto KKP:sta. Välierässä mentiin JYP:n kanssa (joka muuten lopulta voitti turnauksen) tasatahtia ottelun puoliväliin saakka. Toimitsija-aitiossa ihasteltiin KalPan vauhtia ja todettiin kaukalossa olleen turnauksen kovinta peliä. Ottelun kulminaatiopiste taisi olla Vili Savolaisen loukkaantuminen, joukkueen pakka sekosi siinä hieman ja JYP pääsi niskan päälle kahdella nopealla maalilla. "Tunne peli" oli mahdollista todeta välierän jälkeen, kun pettymyksen kyyneleet valuivat pelaajien poskilla. Siinä vaiheessa tuli toimihenkilöillä kaikkien äitejä ikävä. AAA kuitenkin ryhdistäytyi taisteluun, mutta taipui väsynein jaloin Kiekko-Laserille pronssiottelussa.

Meillä mennään, eikä meinata. Toukokuussa lähdetään keväiseen Porvooseen, sillä pitäähän meidän käydä näyttämässä Hunterseille, miltä Jaakko näyttää KalPa-paidassaan!